Miksi pitää jälleen kaatua
Ja hukkua eilisen virheisiin
Miksi on niin
Että menneen kauhussa
Kipiniöi huomisen onnea
Samaan ongelmaan toivoton aina palaa
Omaa nilkkaansa aina sahaa
Ja kaatuu
Niin helvetin lujaa horjuu
Ja minä tekisin mitä vaan
Jos en olisi toistaakseni sitä samaa
Mutta minä seuraan
Sinne minne hölmö pää juoksuttaa
Syövytään syleilyyn kuunvalon hopeoimalla lammella
Ja annetaan olla
Annetaan mennä
Ja tämä järjettömyyden tiedostaminen
Syö sielua kuin paatunut tuholainen
Mielen perimmäisessä onkalossa kuitenkin
Onnenkantamoinen
Minä olen nainen
Minä olen susi
Enkä minä pelkää
Enkä aio perääntyä
Vaikka kasvojani polttaisi huomisen hulluus
Anna mulle kaikki sun pelkosi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti