Päivä on henkäys
Niin kaunis
Ja on vähästä kiinni, mistä tukensa ottaa
Keneen nojaa
Miksi kaatuu
Onko saapumisesta kiinni minne päätyy
Tai kuka ottaa kiinni
Saati minne kuuluu
Onko merkityksellisempi nousu vai lasku
Kaikille uusi vuosi tuo tummaa silmien alle
Viirun suupieleen
Arven sinne tänne
Mutta kertooko enemmän jälki vai sen paino ihmiseen
Ja mikä merkitys on sillä repulla jota kannat
Jos siellä ei ole mitään
Tai miksi laitat kivesi toisen taskuun
Yksi näkee sen mikä kimmeltää
Kun toinen rakastaa kaikkea missä hämärtää
On suora polku
Ja se polku jolla seikkaillaan
Päivä on henkäys
Se hurmasi ja kiisi ohitse
Niin kaunis
sunnuntai 17. elokuuta 2014
lauantai 16. elokuuta 2014
Valloitus
Tuhkanmusta suru
Yksi yksin ilman muistoa
Metsästäjä tuntee saaliinsa
Erilainen avaruus
Seinät verta punaisenaan
Kukaan ei tartu keihääseen
Kuulitko siitä joka on jäätynyt?
Vain yksi voi valloittaa kruunun
Eikä se ole hän
Tämä prosessi etenee niin
Ettei tuhlata aikaa turhiin kyyneliin
Tämä on autuus
Kuvittele koko maailma
Ihan kuin nukkeakvaario
Sinun sylissäsi
Tule, tule, tule
Yksi yksin ilman muistoa
Metsästäjä tuntee saaliinsa
Erilainen avaruus
Seinät verta punaisenaan
Kukaan ei tartu keihääseen
Kuulitko siitä joka on jäätynyt?
Vain yksi voi valloittaa kruunun
Eikä se ole hän
Tämä prosessi etenee niin
Ettei tuhlata aikaa turhiin kyyneliin
Tämä on autuus
Kuvittele koko maailma
Ihan kuin nukkeakvaario
Sinun sylissäsi
Tule, tule, tule
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)